Saimmepa ystäväni kanssa ajatuksen kokeilla, kuinka tavallisesta pakettiautosta saisi rakennettua asuttavan retkipelin. Hommasimme vanhan kevytkuorma-autoksi luokitellun Mercedes Benz Sprinterin, vuosimallia 2001. Eikä sitten muuta kuin tuumasta toimeen!
Seuraavassa esittelen tämän kokeilevaa muotoilua edustavan, nyttemmin Purkki nimekseen saaneen matkamersun synnyn.
ERISTYS
1. Hommattiin eristeet (tässä tapauksessa routamattoa ja uretaanilevyä.
2. Irrotettiin seinistä sisäkatteet.
3. Pestiin huolellisesti sisäpinnat liasta ja rasvasta.
Lämpöeristeet kiinnitettiin kontaktiliimalla. Syvennykset ja "onkalot" seinien muotoilussa asettivat haasteita. Hankalimmat kohdat täytettiin uretaanimassalla. Lämpöeristetyt seinät suljettiin kosteudelta. Ne päälystettiin alumiinipaperilla ja folioteipillä siten, että kaikki peltipinnat tulivat huolellisesti peitetyiksi.
SEINIEN VERHOILU
Seinien varsinainen verhoilu tehtiin koivuvanerista. Vanerilevyjen kiinnitystä varten tarvittiin tukirimat. Halusimme kattoon kulmien sijaan pyöreyttä. Vanerilevyt taivutettiin paikoilleen ja naulattiin kiinni tukirimoihin.
Taivutus onnistui hyvin. Katon rajassa, vasemmalla, näette suoraa kulmaa. Tuo kohta jäi myöhemmin rakennettujen hyllyjen taa piiloon. Näin säästettiin voimia, vaneria ja mikä tärkeintä, kaareva muoto ei syö säilytystilaa kaapin sisällä. Hienoin olisi ollut täysin kaareva katto, mutta tarvitaanhan retkiautoon toki myös retkivarusteet. Fiiliksen vuoksi päätimme jättää sängyn ylle avoimen tilan, jossa kaarevuus on kokonaista.
SÄNKY
1. & 2. Sängyn runko. Patjan alle rakennettiin lautasäleikkö (kuvissa näkyy kylläkin vain tukirimat). Niiden alla on hyllyin jaettua säilytystilaa. Säilytystilasta eristettiin oma osa "tekniikalle", eli akuille, agrikaatille, invertterille sekä auton huoltoon liittyville työkaluille, varapolttoaineille yms.
3. Sängyn runko huoneen puolelta. Liukuovet ja peitelistat ovat koivuvaneria.
4. & 5. Sängyn päädyksi kehystettiin urheiluautojen tuning-maski. Se maalattiin valurautaa muistuttavin sävyin ja koristeltiin työkalupakista löytynein kulmaraudoin.
6. Patjan pohjasäleikkö on jaettu kahteen osaan, jotka saa nostettua ylös. Näin tavaraa saa pengottua niin sängyn yltä kuin sivuilta. Ulko-oven kautta pääsee käsiksi "tekniseen varastoon" ja kuskin penkin takaa painelemaan tarvittaessa sähkölaitteiden nappuloita ja yhdistelemään johtoja.
KALUSTEET
Kaikki kalusteet rakennettiin suoraan paikoilleen. Ohjaamon ylle rakennettiin lisää säilytystilaa ja tuttavan innoittamana yläkaappeihin sahailtiin lisää pyöreitä muotoja(1,2). Vasemmalle mitoitettiin keittiö, johon mahtuisi ainakin kaasuliesi kaasupulloineen sekä jääkaappi. Lisää säilytystilaa saatiin myös oikealle kyljelle rakennettuun "ruokaryhmään" sekä kummallekin seinälle tehdyillä pienillä lokerikoilla(5). Sängyn ja ruokapöydän väliin tehtiin taitettava tuoli, jotta kaappeihin on helpompi kurotella(3,4).
Varastosta löytyneen kontaktimuovin (lehmäkuosi oven karmeissa ja ohjaamon yllä) jatkeeksi valitsimme lattiaan mustavalkoista ruutua. Materiaalit yhdessä saavat aikaan tyylikkään ja kauniin, kuitenkin vähän rock'n rollin tunnelman. Taivutettu vaneri ja pyöreät muodot jatkuvat kalusteissa.
Alkuun parin vuorokauden suoritukseksi suunnittelemamme haaste valmistui lopulta kahdessa viikossa. Tätä projektia emme suuremmin suunnitelleet ennakkoon. Taidamme edustaa "mennään, eikä meinata"-asennetta ja nälkäkin meillä kasvaa useimmiten syödessä. Niinpä tämänkin projektin kohdalla päädyttiin helpoimpien ratkaisujen sijasta toteuttamaan villejä visioita ja kokeilemaan päähän pompanneita ideoita. Materiaalikustannuksissa koetimme säästää ja auto onkin rakennettu pitkälti nurkista löytyneistä materiaaleista. Lopputulemana syntyi hyvinkin ekologinen pikku koti, jollei kaasuttelua oteta lukuun. Auton sisustus on jälkeen ihasteltuna suomalaista muotoilua parhaimmillaan taivutettuine koivuvanerikalusteineen ja nahkapintaisine pöytineen. Pieneen tilaan mahtuu sopivasti kaikki tarpeellinen, takkakin. Suihku ja pytty puuttuu, mutta karavaanari keksinee keinot! :)
Tätä Meseä on aherrettu syksyn sateista ja tuulista piittaamatta, isolla ilolla ja mielenkiinnolla ja olemme tulokseen tosi tyytyväisiä. Autosta tuli pirun hieno!
P.S. Ilman ystäväni ammattitaitoa Purkki ei olisi ihan vielä valmis.. ;) Kiitos Pyy, oli kivaa.