Pari viikoa sitten sain aiemmin esittelemäni autovanhuksen verhoomolle uuden katon valmistusta varten. Olen aiemminkin tehnyt pari vastaavaa kattoa keinonahasta. Tämä tipparellun katto oli valmistettu vinyylistä, joka lämmitetään ja venytetään paikoilleen. Tämä olikin minulle siten uusi haaste, sillä nyt edessäni oli valmiiksi irrotettu kattoriekale kutistuneessa muodossaan ja nippu rautatankoja joiden avulla se oli tarkoitus nostaa asemiin. Ei ohejeistavaa purkuvaihetta saati oikeankokoisia kaavoja. Lisäksi uuteen kattoon valittu materiaali oli minulle uusi. Rei'itetty melko hauras keinonahka, joka vaatii huomattavasti tavallista ajoneuvonahkaa hellävaraisemman käsittelyn.
Lähdin kaavoittamaan uutta kattoa vanhan vinyylisen avulla. Mitoitusta piti suurennella sekä sivuille että päätyihin. Katto koostuu viidestä osiosta, joiden välisiin saumoihin ommellaan kujat rautatankoja varten. Tankojen avulla katto oli tarkoitus nostaa asemiinsa. Kokonaisuus kehystetään vahvikesoirolla (kuva oikealla). Reunat painellaan lopuksi kattoa kiertävään lovetukseen ja samalla kangas saadaan pingotettua oikein kireäksi. Kokemattomuuttani tein virheen jo heti alkuun, sillä mitoituksessa olisi pitänyt ensisijaisesti huomioida noiden kujien ja tankojen kiinnityskohtien yhteensopivuus. Minun kujani heittelivät paikoistaan viidelläkin sentillä. Tästä syystä kangas kiristi tankoja vääriin suuntiin, eikä se päässyt nousemaan kunnolla ylös. Tankojen olisi kuulunut painua kiinni katon vanhanaikaisiin äänieristeisiin, mutta ensimmäisellä yrittämällä ne kääntyivät vain puoliksi asentoihinsa.
Katon kuuluisi olla reilusti ylöspäin kaareva, mutta ensimmäisellä yrittämällä lopputulos oli melko tasainen.
Olin luvannut itsevarmasti omistajalle, että katto olisi valmis odotettua vappuajelua varten, mutta toisin kävi. Tokihan se valmis oli juu, mutta kun kuski istahti auton rattiin, upposi pitkän miehen pää puoliksi kattoverhoilun sisään! ;) Olin ymmärtänyt sekä rakenteen että valmistustavan väärin.. Asiakkaani oli kyllä äärimmäisen ymmärtäväinen ja ihanan kannustava. Ei muuta kuin uutta ajankohtaa ja yritystä sopimaan. Viikon hauduttelu ja valmistusvaiheiden suunnittelu poiki tuloksen ja tällä kertaa saatoin vähän hypähtää ilosta kun huomasin onnistuneeni. Ja oikeastaan aika hyvin!
Uusi onnistunut yritys!
Epätoivoon vaipumisen ja riittämättömyyden tunteilun päätteeksi onnistuin ja nyt olen tosi iloinen että pääsin harjoittelemaan lisää tämänkaltaista kohdetta. Oppia ikä kaikki! Tervetuloa kaikki kattotöitä kaipaavat! Mä olen aika hyvä! ;)